9. syyskuuta 2010

Syksy on alkanut

Syksy! Sen tunnistaa siitä että ulkona alkaa jo olla kellertäviä ja punertavia lehtiä. Ilma tuoksuu syksyiseltä ja raikkaalta. Sataa ja on harmaata. Syksyn tunnistaa myös siitä että kesäksi talviunille käynyt neulomisinto kömpii ulos ja alkaa haistella syksyn tuulia. Se tulee pikkuhiljaa, alkaa siitä että vetää syksyn ensimmäiset villasukat jalkaansa kylmyyden yllättäessä ja muistaa kuinka kivoja villasukat oikeastaan ovatkaan. Mieleen alkaa tulla mielikuvia uusista sukkaväreistä ja -malleista. Lankahyllyä ei enää voi ohittaa yhtä nopeasti kuin ennen vaan katse viipyy kivassa vihreässä seiskaveikassa tai sitä huomaa harmittelevansa kun sen oman lempivärin myynti on lopetettu. Pikkuhiljaa ajatukset siirtyvät lapasiin ja sitä huomaa perustelevansa uusien lapasien harkitsemista sillä että kaikki ne 20 vanhaa lapasparia ovat niin..no..vanhoja.

Jos sitä tekisi vaikka vain yhdet ihan pienet lapaset. Sellaiset harmaat kun ei minulla vielä harmaita lapasia olekaan. Harmaisiin lapasiin tarvitsee harmaata lankaa. Voi harmi kun sellaista ei löydy lankavarastoista. Suunnistan siis kauppaan ja hankin heti kerralla neljä kerää, pitäähän siinä olla eri harmaan sävyjä. Neulominen alkaa ja ennen kuin huomaakaan, siitä ei tule loppua. Olen löytänyt taas sisäisen neulojani!

Todellakin, kesän aikana en vilkaissutkaan neulomuksiin päin. Sen sijaan istuin kesän kiinni kirjoissa. Tämä sama ilmiö oli havaittavissa jo viime kesänä, joten täytyykö minun nyt siis todeta että aina kesäisin luen ja talvisin neulon?

Heti pakko esitellä uusimpia luomuksia ja keskeneräisyyksiä! Ensimmäisenä nuo jo alussa esimerkkinä mainitsemani harmaat lapaset, vaikka eivät todellisuudessa olleetkaan ensimmäinen aloittamani työ tänä syksynä.


Ohje: Omasta päästä
Koko: Sopivat
Lanka: 7 Veljestä vaalean harmaa, harmaa, tummanharmaa, ruskeanharmaa
Puikot:  Sukkapuikot no. 4
Langankulutus: Vähän jokaista väriä

Näistä tuli heti lempilapaset syksyyn. Eivät ole liian paksut (paitsi lämpimille päiville) mutta sopivan paksut esimerkiksi pyöräilyyn. Tykkään kovasti! Ja mielestäni syksyllä saakin olla hieman harmaata päällä. Koko on sopivan napakka, lapaset kuitenkin venyvät käytössä.

Tuota kuvassa ylemmässä lapasessa näkyvää ihmeellisen vaaleaa pistettä, lapasen kärjessä olevassa tummassa raidassa, ei kyllä oikeasti ole olemassa. En ymmärrä kuinka se kuvassa muka näkyy tuollaisena, mutta oikeasti raidat ovat ihan siistit. Sen sijaan lapasten alimman harmaan ja sitä seuraavan ruskeanharmaan välinen raita on tarkoituksella epätasainen. Kyseisen kerroksen silmukoista siis joka toinen on t.harmaata ja joka toinen r.harmaata.



Ohje: Omasta päästä peruslapaset
Koko: Sopivat
Lanka: 7 Veljest raita
Puikot: Sukkapuikot no. 4
Langankulutus: Ei tarkkaa tietoa

Toinen poika on halunnut itselleen syksyksi lapasia, joten minäpä tein sellaiset. Pojan väritoive muuttui vähintään sen kymmenen kertaa, joten lopulta vain ostin 7 Veljeksen raitalankaa ja ehdotin josko se kävisi lapasiin ja kelpasihan se. Värit vaihtuvat juuri sopivasti ja ovat mukavan kirkkaat. Ilmeisesti vain on tullut jotain ongelmaa kärjen tekemisessä, sillä toisen lapasen kärki on jo muutaman päivän käytön jälkeen alkanut hieman aueta. Täytyy korjailla kestävämmäksi.


Keskeneräiset Bordercollie -sukat. En ole koskaan ollut hyvä tekemään kirjoneuleita, mutta päätin silti yrittää tehdä tällaiset. Lankana 7 Veljestä ruskeanharmaa ja tietty nuo kirjoneuleosioon käytetyt musta ja valkoinen. Kuvassa tuo mustapisteinen kuvio näyttää sotkuiselta, mutta todellisuudessa se on paljon siistimpi. Eihän kuviota ole vielä lainkaan venytelty muotoonsa, mutta on se silti selkeämpi kuin tuossa kuvassa.


Tässä vielä itse koiran kuva. Malli on itse suunniteltu ja sen siis pitäisi aniakin esittää bordercollieta. Kuva oli yllättävän ärsyttävä tehdä koska en meinannut millään keksiä kuinka tuon valkoisen langan saisi pysymään siististi kasassa. Valkoinen lankahan ei kulje sukan ympäri, kuten musta, joten piti keksiä keino kuinka sen saisi pidettyä etupuolella muiden lankojen kiertäessä ympäri. Kyllä tuosta kuvasta silti parempi tuli kuin mitä olisin odottanut, ottaen huomioon toiaan sen etten oikeasti osaa tehdä yhtään kirjoneuleita. Nyt tämä neule on ollut telakalla pari viikkoa, mutta jatkan varmasti loppuun lähiaikoina.


Oih ja voih näitä värejä! Oikeasti en ole vihreän ystävä. Itse asiassa voisin jopa sanoa kammoavani vihreää kaikissa muodoissaan. Mutta eihän tästä yhdistelmästä voi olla pitämättä! Alunperin tästä työstä piti tulla pitkät, polven yli ulottuvat sukat mutta arvoin sitten omien kanankoipieni paksuuden, silmukkamäärän ja neuleen venyvyyden hyvin pahasti pieleen, joten varsi oli pakko jättää lyhyeksi tai muuten näitä ei olisi saanut mitenkään vedettyä ylös asti ja polvien yli. Muuten alkuperäinen suunnitelma jatkuu, eli näistä olisi tarkoitus tulla kantapäättömät ja kärjettömät mukasukat. Paljoa ei enää ensimmäisen valmistumisesta puutu.


Tämä keskeneräinen Panache on roikkunut hyllyssä jo viime keväästä asti. Olen jo silloin tiennyt että tämän työn jatkaminen kestää varmasti pitkään, sillä olen siististi pakannut sen paketiksi ja kirjoittanut oikein päälle mistä työstä on kyse ja missä kohdassa mennään. Tästä on siis tullut tyylipuhdas UFO ja sellaisena se saa pysyäkin toistaiseksi. En haluaisi sitä purkaa, mutta juuri nyt ei ole hirveää innostusta jatkaakaan. Odottelemme parempia aikoja. Nyt en edes viitsi tarkistaa onko työ jäänyt kesken siksi että lanka olisi mahdollisesti loppunut kesken. Hyvin minäkin tiedän töitteni kunnon.


Tämä työ odottaa vain sitä että joku tulee ja päästää sen tuskistaan. Itse en raaskisi millään purkaa tätä vaikka se jo purkutuomion saikin, joten työ vain makaa puikottomana ja surkean näköisenä. Luovuuden puuskassa halusin kokeilla tehdä lapasia/kynsikkäitä joiden väri olisi pystysuoraan kaksivärinen. Normaalipyörönä tehty neule ei oikein tykkää kantaa toista väriä pitkää matkaa nurjalla puolella, joten ratkaisin asian neulomalla aina yhden puolen kerrallaan (oikein), sitten toisen (nurin), kietomalla langat toistensa ympäri ja sitten tekemällä taas toisen puolen (nurin) ja toisen puolen (oikein). Olipas vaikeasti selitetty, mutta lyhyesti ideana on se ettei yhtään langanpätkää kuljeteta työn nurjalla puolella, eikä työtä tehdä varsinaisesti suljettuna ympyräneuleena.

Tällä hetkellä ei ole mielessä mitään tiettyä työtä jota aloittaisin tekemään, mutta jos ei nyt mitään tule mieleen niin jatkan sukkalinjalla. Villasukkia tarvitsee aina. Ja ainakin toiselle pojalle pitäisi tehdä lapaset kun vanhat alkavat jo näyttää kovin käytetyiltä ja reikiäkin niihin on tullut. Rakkaudella pidetyt!

Syksyn kunniaksi aivan uusi ulkoasu blogille. Ainoa ikävä puoli näissä ulkoasuvaihdoksissa on etten koskaan muista "päivittää" niitä sitten myöhemmin. Jos vielä tammikuussakin blogissa näkyy syksyn lehtiä, saa huikkaista niin vaihdan sitten asiallisempaan.