Solmuja ja ruskeita revontulia

"Huomenna" on jälleen kerran "parin päivän päästä", sillä halusin odottaa Novitan vastausta reklamaatiooni. Ja niinhän se saapuikin!

Ongelmana oli siis ostamani Purokerä. Alkuun täysin ehjältä näyttänyt lankakerä paljastui osittain langanpätkistä kootuksi mytyksi, jossa oli solmuja enemmän kuin partiolaisten iltamissa! Heti aluksi kerästä löytyi kolme langanpäätä, joka sai tietysti tutkailemaan asiaa tarkemmin. Kerän päältä tipahti tutkailun jälkeen 25 g täysin irtonaista lankaa. Ja jotta tämä ei olisi tarpeeksi, tässä 25 g:ssa oli kolme solmua, jotka tietty kaikki vaihtoivat värin täysin järjettömästi (esim. violetti => valkoinen).

Valitin asiasta Novitalle, josta tuli asiallinen vastaus ja kiitos siitä että olin asiasta heille ilmoittanut. Heidän mukaansa lanka on voinut nirhautua poikki ja se on voinut jäädä huomaamatta kun kerran kerä näyttää ehjältä päällepäin. Lopuksi vielä lupautuivat korvaamaan "aiheutuneen vaivan" ja lähettämään pari kerää Novitan lankoja. Kiitos, Novita! Saitte BB:n hyvin hyvin iloiseksi!

Ohje: Novita Syksy 2009
Koko: L/XL
Lanka: 7 Veljestä, väri luonnonvalkoinen
Puikot: 4,5
Langankulutus: 595 g

Mutta jotain uuttakin! Tai lähinnä vanhaa jonka sain vihdoin kokoon. Jo joulun aikaan valmiina olleet palaset löysivät vihdoin toisensa kun sain innostuksen tehdä välillä jotain muuta kuin neuloa. Malli on siis sama jolla tein äidilleni joululahjan. Oman paitani palaset olivat valmiita itseasiassa jo ennen äitini paidan valmistumista, mutta tietysti joululahjat menivät omien edelle. Enää on jäljellä soljen ostaminen jotta paita pysyy kiinni. Myös väri on jotenkin väärä. Harkitsen syvästi paidan värjäämistä jollain sopivammalla värillä.

Ohje: Revontuli
Koko: 160x65 cm
Lanka: Puro Batik, väri kirjava ruskea 869
Puikot:  Pyöröpuikot no. 5
Langankulutus: 288 g

Aivan uutena tulokkaana tuo ruskean värinen Revontuli, josta viime postauksessa vihjailinkin. Tällä kertaa maltoin tehdä reunat ohjeen mukaisesti, joten ne eivät lähde kääntyilemään. Väri on muuten kiva, mutta jostain syystä valkoisia raitoja ei riittänyt toiseen reunaan enää loppuvaiheessa, kuten kuvastakin näkyy. Oikeasti tuo ero ei ole aivan noin suuri kuin kuvassa, mutta kyllä sen huomaa.

Mainitsinko jo että rakas äitimuorini kuskasi minulle etelänaapuristamme Virolaista liukuvärjättyä lankaa? Langat ovat vielä äidilläni, mutta ensi viikolla saan ne käsiini. En edes tiedä kuinka monta kerää sieltä on tulossa, mutta varmasti riittävästi! Saan vihdoin siis tehtyä aivan ohjeenmukaisen Revontulen tai jotain muuta kivaa.. ;)

Seuraavaksi voisikin tehdä sellaisen JÄTTIrevontulen. Leveyttä saisi olla ainakin se 200 cm. Olette jo ehkä huomanneet että minä pidän isoista huiveista, mutta sen olisi tarkoitus mennä lämmittämään siskoa lopuiksi talvi-illoiksi. En tiedä kuinka pitkälle yksi kerällinen Viron villaa riittää, mutta siitä ei taida jättihuivia saada? Mitä nyt netistä olen selaillut, huivien koko on vaihdellut suuresti puikkojen, käsialan ja langan mukaan. Ehkä siis on vain tuuria millainen huivi yhdestä kerällisestä tulee.

Tässä vielä kuva "sisaruksista". On jännä miten olen juuri tähän ohjeeseen innostunut. Onhan se kaunis, mutta maailmassa on niin monia muitakin kauniita huiveja. Ehkä se on juuri tuo ohjeen helppous joka viehättää. Helposti saa hyvin käytännöllisen, kauniin huivin.

Välipalaksi villasukkia ja pipo

PUUH kun on pitkä aika kun viimeksi kirjoitin. Ja tässä välissä on ehtinytkin sitten tapahtua vaikka ja mitä!

Ensinnäkin, sain valmiiksi Revontuli ykkösen, josta tulikin nyt sitten Revontuli kakkonen, sillä sain sen valmiiksi vasta kakkosen (eli nykyisen ykkösen) jälkeen.

Ohje: Revontuli
Koko: 160 x 65 cm
Lanka: Novita Puro, väri kirjava vaalea lila 883
Puikot: Pyöröpuikot no. 5
Langankulutus: 277 g

Kuten kuvasta näkyy, reunat kääntyvät ikävästi rullalle pingottamisesta huolimatta. Tästä käy syyttäminen pääasiassa sitä, että pelkäsin langan loppuvan kriittisessä vaiheessa kesken ja jätin siksi viimeiset kerrokset tekemättä ja jätin viimeiseksi tuon "reikäkerroksen". Huivi ei siitä tykännyt ja epäilenpä etten millään pingotuksella saa tuota tuon paremmaksi, ellen jatka kerroksia loppuun asti. Tässä siis valmis mutta keskeneräinen Revontuli.

Kuten tuolla joskus aiemminkin mainitsin, Puro on lankana aivan ihana uusi tuttavuus! Sitä on todella nopea neuloa ja se soljuu puikoilla sutjakasti. Revontulestakin tuli mukavan paksu jotta sitä voi oikeasti pitää lämpimänä hartiahuivina. Ainoastaan nuo raidat olisivat saaneet olla huomattavasti leveämmät. Jos koko huivi olisi ollut vaikka yhtä leveää raitaa kuin ensimmäisessä muutamassa kerroksessa, huivista olisi tullut vieläkin kauniimpi.
 Ja Puroa on tämä seuraavakin valmistunut.

Ohje: Perus tupsupipo, omasta päästä
Ohje: Yksi koko
Lanka: Novita Puro, väri kirjava pinkki 834, kirjailuun Novita Tempo, väri punalila 790 ja Novita 7 Veljestä, väri musta 099
Puikot: Sukkapuikot no. 4
Langankulutus: Hieman vajaa kerä Puroa, pikkupätkät Tempoa ja seiskaveikkaa

Lupasin toiselle pojalle, että tekisin syntymäpäivälahjan hänen kaverilleen ja tässä näette valmiin tuloksen. Tein pinkkiraidallisesta Purosta tupsupipon, johon kirjailin vielä jälkikäteen S-kirjaimen kaverin nimen mukaisesti. Piposta itsestään tuli sellainen oikein kiva jokapaikanpipo. Voisin itsellenikin tuollaista harkita, tosin ehkä kuitenkin eri sävyssä.

Ja jotta varmasti tulisi selväksi että Puro on päivän sana, tässä jotain joka olisi tulossa.

Tästä onnettomasta mytystä tulee isona Revontuli kolmonen! Neuloin tuota autossa samalla kun katsoin pikkupoikien jalkapallopeliä, siksi hämärä ja epämääräinen kuvausympäristö. RT3 on tällä hetkellä ehkä 80 % valmis joten eipä kauaakaan kun omistan tämän huivin myös ruskeansävyisenä.

Ohje: Perussukat omasta päästä
Koko: n. 42
Lanka: Novita 7 Veljestä, väri musta 099
Puikot: Sukkapuikot no. 4
Langankulutus: 144 g

Välipalana tein serkulle 18-vuotissynttärilahjaksi mustat villasukat. Taitavat olla ensimmäiset tämän vuoden puolella valmistuneet sukat. Tein niitä niin monet viime jouluksi että taisi jo tulla hetkellinen kyllästyminen koko työhön. Näissä ei oikeastaan muuta erikoista ole kuin se, että tuo varsi on aavistuksen leveämpi yläosasta. Ajattelin että saa sitten vaikka kääntää joskus kaksinkerroin jos mieluummin pitää vartta niin.

Riittäisiköhän tämä tältä erää. Huomenna voisin valittaa Purokerästä jonka ostin. En koskaan vielä ole reklamoinut ostamastani tuotteesta, mutta kyllä nyt täytyy sanoa että tuo sapettaa niin paljon että Novita saa kuulla kunniansa! Mutta siitä myöhemmin..

Onko tämä mahdollisesti maailman pisimmänniminen yhdyssanahuivi?

Kauan haikailemani kevätpäiväntas..no..tiedätte kyllä mikä on nyt vihdoin puikoilla. Lankana ihana, unelmaisenpehmeä valkoinen Alpaca ja puikkoina vitosen pyöröt. Tämä yhdistelmä tosin ei välttämättä ole paras mahdollinen juuri tähän työhön, liekö puikot sitten kuitenkin liian paksut. Tehtyäni ensimmäisen ja toisen vihjeen kokonaan, aloin haistaa jotain palaneen käryä. Silmukkamäärä oli aivan eri kuin mikä ohjeessa sanotiin. Kolmatta vihjettä aloitettuani huomasin hyvin nopeasti etteivät silmukkamäärät täsmänneetkään ohjeessa annettuun ja koko työ lähti alusta. Olin tehnyt sitä vasta niin vähän matkaa ettei purkaminen haitannut juurikaan, mutta kyllä hetken siinä itsekseni manailin että kuinka ihmeessä muka silmukkamäärä voi olla monta kymmentä vähemmän kuin ohjeessa. Oli tainnut jäädä jokin oleellinen vihjekerros tekemättä...

Seuraava ongelma ilmeni kolmannen vihjeen paikkeilla kun en meinannut yhtä riviä saada en sitten millään aikaiseksi. Jouduin purkamaan sen kerran kokonaan ja sitten aina lyhyempinä pätkinä kerrallaan kunnes tajusin että silmukkamäärä heitti parilla silmukalla edellisen (nurjan) kerroksen jälkeen. Olin ilmeisesti epähuomiossa neulonut pari silmukkaa yhteen. Sen siitä saa kun televisio-ohjelma vie mukanaan liiaksi.

Taas tuo värien vääristyminen hämää. Mikä siinä on etteivät värit meinaa millään toistua oikein kuvissa? Salamalla otettuna väri olisi kyllä ollut oikeansävyinen, mutta itse kuviosta olisi tullut puuroa. Edellisessä tekstissä näkyy tämä samainen lanka kerällä aivan hohtavan valkoisena.

Huivin vaikeustaso oli näistä pienistä ongelmista huolimatta odotettua matalampi (hyvä niin) ja sain kuin sainkin sen hyvään vauhtiin. En ole koskaan (jos nyt ei sitä Revontulta lasketa) neulonut mitään tuon tyyppistä, siis oikein kaavioiden mukaan, mutta hyvinpä sekin luonnistui ilman että piti merkkien selityksiä etsiä. Nuo ylivetokavennukset huomasin tehneeni iloisesti vain neulomalla kaksi silmukkaa yhteen takakautta, mutta eipä se ulkonäköä huononna. Tällä hetkellä on menossa neljännen vihjeen puoliväli ja huivin ulkonäkö alkaa hahmottua. Juuri tämä kyseinen vihje ei todellakaan ole suosikkejani, mutta tasaista tahtia sekin etenee. Muiden tekemissä huiveissa kuvio näytti hieman isommalta ja mieluummin olisinkin tämän "ruudukon" halunnut hieman isompana. Voi olla että huivin valmistuttua tilanne on sitten toinen. Ainakin kokoa tälle huiville tuntuu tulevan riittävästi. Hassua kun ohjeessa lukee että "voit jättää tämän vihjeen väliin jos huivista tulee liian iso". Voiko huivi TODELLA olla liian iso?!

Muut työt ovat jääneet nyt kokonaan taka-alalle. Pari ei edes kovin kauaa sitten aloitettua työtä uhkaavat pahasti jäädä kaapinpohjille pölyttymään. Toisaalta se ei haittaa koska kuitenkin saan jotain aikaankin näiden huivien muodossa, mutta toisaalta olisi kiva saada esimerkiksi se pastellivillapaita valmiiksi vielä kun on talvi. Siitä työstä olenkin oikeastaan eniten huolissani. Ehkä maltain hetkeksi jättää huivittelut ja tikuttelen sen iltana muutamana valmiiksi. Ei kai siinä nyt niin kauaa voi mennä?