5. helmikuuta 2010

Onko tämä mahdollisesti maailman pisimmänniminen yhdyssanahuivi?

Kauan haikailemani kevätpäiväntas..no..tiedätte kyllä mikä on nyt vihdoin puikoilla. Lankana ihana, unelmaisenpehmeä valkoinen Alpaca ja puikkoina vitosen pyöröt. Tämä yhdistelmä tosin ei välttämättä ole paras mahdollinen juuri tähän työhön, liekö puikot sitten kuitenkin liian paksut. Tehtyäni ensimmäisen ja toisen vihjeen kokonaan, aloin haistaa jotain palaneen käryä. Silmukkamäärä oli aivan eri kuin mikä ohjeessa sanotiin. Kolmatta vihjettä aloitettuani huomasin hyvin nopeasti etteivät silmukkamäärät täsmänneetkään ohjeessa annettuun ja koko työ lähti alusta. Olin tehnyt sitä vasta niin vähän matkaa ettei purkaminen haitannut juurikaan, mutta kyllä hetken siinä itsekseni manailin että kuinka ihmeessä muka silmukkamäärä voi olla monta kymmentä vähemmän kuin ohjeessa. Oli tainnut jäädä jokin oleellinen vihjekerros tekemättä...

Seuraava ongelma ilmeni kolmannen vihjeen paikkeilla kun en meinannut yhtä riviä saada en sitten millään aikaiseksi. Jouduin purkamaan sen kerran kokonaan ja sitten aina lyhyempinä pätkinä kerrallaan kunnes tajusin että silmukkamäärä heitti parilla silmukalla edellisen (nurjan) kerroksen jälkeen. Olin ilmeisesti epähuomiossa neulonut pari silmukkaa yhteen. Sen siitä saa kun televisio-ohjelma vie mukanaan liiaksi.




Taas tuo värien vääristyminen hämää. Mikä siinä on etteivät värit meinaa millään toistua oikein kuvissa? Salamalla otettuna väri olisi kyllä ollut oikeansävyinen, mutta itse kuviosta olisi tullut puuroa. Edellisessä tekstissä näkyy tämä samainen lanka kerällä aivan hohtavan valkoisena.

Huivin vaikeustaso oli näistä pienistä ongelmista huolimatta odotettua matalampi (hyvä niin) ja sain kuin sainkin sen hyvään vauhtiin. En ole koskaan (jos nyt ei sitä Revontulta lasketa) neulonut mitään tuon tyyppistä, siis oikein kaavioiden mukaan, mutta hyvinpä sekin luonnistui ilman että piti merkkien selityksiä etsiä. Nuo ylivetokavennukset huomasin tehneeni iloisesti vain neulomalla kaksi silmukkaa yhteen takakautta, mutta eipä se ulkonäköä huononna. Tällä hetkellä on menossa neljännen vihjeen puoliväli ja huivin ulkonäkö alkaa hahmottua. Juuri tämä kyseinen vihje ei todellakaan ole suosikkejani, mutta tasaista tahtia sekin etenee. Muiden tekemissä huiveissa kuvio näytti hieman isommalta ja mieluummin olisinkin tämän "ruudukon" halunnut hieman isompana. Voi olla että huivin valmistuttua tilanne on sitten toinen. Ainakin kokoa tälle huiville tuntuu tulevan riittävästi. Hassua kun ohjeessa lukee että "voit jättää tämän vihjeen väliin jos huivista tulee liian iso". Voiko huivi TODELLA olla liian iso?!

Muut työt ovat jääneet nyt kokonaan taka-alalle. Pari ei edes kovin kauaa sitten aloitettua työtä uhkaavat pahasti jäädä kaapinpohjille pölyttymään. Toisaalta se ei haittaa koska kuitenkin saan jotain aikaankin näiden huivien muodossa, mutta toisaalta olisi kiva saada esimerkiksi se pastellivillapaita valmiiksi vielä kun on talvi. Siitä työstä olenkin oikeastaan eniten huolissani. Ehkä maltain hetkeksi jättää huivittelut ja tikuttelen sen iltana muutamana valmiiksi. Ei kai siinä nyt niin kauaa voi mennä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti