Ongelmana oli siis ostamani Purokerä. Alkuun täysin ehjältä näyttänyt lankakerä paljastui osittain langanpätkistä kootuksi mytyksi, jossa oli solmuja enemmän kuin partiolaisten iltamissa! Heti aluksi kerästä löytyi kolme langanpäätä, joka sai tietysti tutkailemaan asiaa tarkemmin. Kerän päältä tipahti tutkailun jälkeen 25 g täysin irtonaista lankaa. Ja jotta tämä ei olisi tarpeeksi, tässä 25 g:ssa oli kolme solmua, jotka tietty kaikki vaihtoivat värin täysin järjettömästi (esim. violetti => valkoinen).
Valitin asiasta Novitalle, josta tuli asiallinen vastaus ja kiitos siitä että olin asiasta heille ilmoittanut. Heidän mukaansa lanka on voinut nirhautua poikki ja se on voinut jäädä huomaamatta kun kerran kerä näyttää ehjältä päällepäin. Lopuksi vielä lupautuivat korvaamaan "aiheutuneen vaivan" ja lähettämään pari kerää Novitan lankoja. Kiitos, Novita! Saitte BB:n hyvin hyvin iloiseksi!
Ohje: Novita Syksy 2009
Koko: L/XL
Lanka: 7 Veljestä, väri luonnonvalkoinen
Puikot: 4,5
Langankulutus: 595 g
Mutta jotain uuttakin! Tai lähinnä vanhaa jonka sain vihdoin kokoon. Jo joulun aikaan valmiina olleet palaset löysivät vihdoin toisensa kun sain innostuksen tehdä välillä jotain muuta kuin neuloa. Malli on siis sama jolla tein äidilleni joululahjan. Oman paitani palaset olivat valmiita itseasiassa jo ennen äitini paidan valmistumista, mutta tietysti joululahjat menivät omien edelle. Enää on jäljellä soljen ostaminen jotta paita pysyy kiinni. Myös väri on jotenkin väärä. Harkitsen syvästi paidan värjäämistä jollain sopivammalla värillä.
Ohje: Revontuli
Koko: 160x65 cm
Lanka: Puro Batik, väri kirjava ruskea 869
Puikot: Pyöröpuikot no. 5
Langankulutus: 288 g
Aivan uutena tulokkaana tuo ruskean värinen Revontuli, josta viime postauksessa vihjailinkin. Tällä kertaa maltoin tehdä reunat ohjeen mukaisesti, joten ne eivät lähde kääntyilemään. Väri on muuten kiva, mutta jostain syystä valkoisia raitoja ei riittänyt toiseen reunaan enää loppuvaiheessa, kuten kuvastakin näkyy. Oikeasti tuo ero ei ole aivan noin suuri kuin kuvassa, mutta kyllä sen huomaa.
Mainitsinko jo että rakas äitimuorini kuskasi minulle etelänaapuristamme Virolaista liukuvärjättyä lankaa? Langat ovat vielä äidilläni, mutta ensi viikolla saan ne käsiini. En edes tiedä kuinka monta kerää sieltä on tulossa, mutta varmasti riittävästi! Saan vihdoin siis tehtyä aivan ohjeenmukaisen Revontulen tai jotain muuta kivaa.. ;)
Seuraavaksi voisikin tehdä sellaisen JÄTTIrevontulen. Leveyttä saisi olla ainakin se 200 cm. Olette jo ehkä huomanneet että minä pidän isoista huiveista, mutta sen olisi tarkoitus mennä lämmittämään siskoa lopuiksi talvi-illoiksi. En tiedä kuinka pitkälle yksi kerällinen Viron villaa riittää, mutta siitä ei taida jättihuivia saada? Mitä nyt netistä olen selaillut, huivien koko on vaihdellut suuresti puikkojen, käsialan ja langan mukaan. Ehkä siis on vain tuuria millainen huivi yhdestä kerällisestä tulee.
Tässä vielä kuva "sisaruksista". On jännä miten olen juuri tähän ohjeeseen innostunut. Onhan se kaunis, mutta maailmassa on niin monia muitakin kauniita huiveja. Ehkä se on juuri tuo ohjeen helppous joka viehättää. Helposti saa hyvin käytännöllisen, kauniin huivin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti