Tuhat ja yksi silmukkaa

Sen tuhannennen aloitusyrityksen jälkeen vihdoin sain itseni bloggaamaan. Netissä on liikaa ihania neuleblogeja joita selailemalla itsensä saa viriteltyä ihan mihin vain neulontatilaan. Ja hittovie minäkin haluan näyttää koko maailmalle kätteni jäljet!

Hassua, kuinka pelkästään neuleiden kuvia katselemalla voi saada päähänsä jotain, jota ei koskaan olisi voinut kuvitelakaan tekevänsä. Hyvänä esimerkkinä tästä on Nalle-lanka. Olen aina vihannut kyseistä lankaa siitä syystä, että erehdyin tekemään elämäni ensimmäisen neuletyön juuri tästä langasta. Marjapuuronpunaiset palmikkosäärystimet, joiden tekemiseen meni ala-asteikäiseltä BB:ltä melkein koko viides luokka. Ja niitä palmikoita oli pakko pistää ainakin 20 kumpaankin säärystimeen, tietysti alhaalta ylös asti! Sen työn jälkeen vannoin etten koske tuohon lankainhotukseen koon 7 tikuillakaan!

Vaan näinpä kävi, että nyt noin 13 vuotta myöhemmin uskaltauduin ostamaan ensimmäiset Nalle-lankani sitten ala-asteen kauhupäivien ja herramunjee kuinka innostuin! Miksi ihmeessä olin dissannut kyseistä peruslankaa kaikki nämä vuodet? Kirjoneulejälki on paljon siistimpää ja tasaisempaa kuin seiskaveikkaviritelmäni eikä se langan "ohuuskaan" haitannut yhtään. Ja kaikki tämä vain koska neulebloggarit ovat tehneet ihania kirjoneulesukkia ja -lapasia nimenomaan Nallesta. Olen potenut pitkään "ohuen langan kammoa", mutta tästä Nalle-kokemuksestani rohkaistuneena ajattelin ruveta tekemään siskolleni ensimmäistä huiviani. En tiedä nielaisenko liian suuren palan jos haluan väenvängällä tehdä kevätpäiväntasausyllätyshuivin mutta kokeillaan nyt sitäkin. Hyvin nopeasti sen huomaa että onnistuuko vaiko eikö onnistu.

Lankavaihtoehtoja minulla on kolme. Novitan Rose mohairista ajattelin aloittaa, mutta jos jälki ei miellytä, voisin kokeilla tuota juuri ostamaani Puro Batikia. Tämä käy näistä langoista varmasti huonoiten juuri tähän huiviin, mutta kokeillaan nyt silti. Saahan siitä sitten tehtyä vaikka mukavan Revontuli-huivin. Näiden lisäksi kolmas vaihtoehto lähti tilaukseen tänään, joten mikäli kaksi ensimmäistä viritystä menevät (langan takia) mönkään, se varmin vaihtoehto, Dropsin Alpaca, tupsahtaa postissa luultavasti viikon-parin sisällä. Jos hyvin käy, saan noista langoista ainakin kolme huivia. Malleja täytyy vain vielä vertailla.

Täydensin puikkovarastoanikin kolmella sukkapuikkosetillä. Nyt löytyy valikoimista myös koot 2,5, 3 ja 5, jotka aikaisemmin uupuivat. Pienemmät puikot Nallen "syytä" ja vitoset isoa veikkaa varten (jota muuten en myöskään ole aiemmin neulonut. Hassua kuinka nämä "peruslangat" ovat jääneet kokonaan kokematta.)

Puikoilla on tällä hetkellä yllättävän vähän töitä. Yleensä jokainen puikkopari on jollain tavalla varattuina, mutta tällä hetkellä vapaita puikkopareja on vaikka kuinka monet! Suuremmin noita keskeneräisiä ei tällä hetkellä ole senkään takia, että olen juuri pari viikkoa sitten purkanut kaikki työt joita en varmasti jatka. Ja näitä töitähän löytyi! Näin joululahjatöiden jälkeen on muutenkin hyvä tomuttaa lankakopat ja suunnitella koko lankavuosi 2010 alusta.

Pastellipaidasta on tarkoitus tulla ISO kotipaita jolla voi viipottaa kotona. Kuvassa on takakappale ja palanen etukappaletta, kumpaankin erilainen palmikko keskelle. Myös huppua kaavailin tähän. Paidasta ei ole missään nimessä tarkoitus tulla kaunis. Sen ainoa tarkoitus on olla iso ja pehmeä ja peittää minut sopivasti. Tuo halppislanka Safir, josta paita on tehty, on kyllä oikeastikin mukavan pehmeää, mutta tuskin rankempaa menoa kestää. (Tiedä sitten kuinka rankkaa menoa kotipaidan tarvitsee kestääkään.) Kuva muuten vääristää värejä, kuten tavallista. Oikeasti värit ovat vieläkin pastellisemmat ja hempeämmät.

Rose Mohair no. 10 puikoilla sopii täydellisesti tähän huiviin. Tämänkään työn tarkoitus ei ole olla kenenkään muun mielestä kaunis kuin minun. Sattumoisin tämä maailman helpoin huivi on minun mielestäni ihan hirveän hieno, vaikka yksinkertaisempaa mallia ei olekaan. Hassua miten sitä tykästyy joihinkin pieniin ja yksinkertaisiin asioihin.

Tosin, tämän huivin tarkoitus on olla ISO ja ahmaista minut sisäänsä.

Tilaustyönä taas teen kaverille parilapaset, jotka menevät taas eteenpäin lahjaksi. Reunimmaiset lapaset siis tässä ja vielä se keskimmäinen yhteislapanen tekemättä. Lankana Isoveikka.

Aloittamattomia tilaustöitäkään ei ole enää kuin pari jäljellä. Kaveri tilasi punaiset "trendisukat" ja ilmeisesti hänenkin kaverinsa haluaisi jotain samantyylistä. Mallia en vielä ole muuten miettinyt, mutta jotain pitkävartista ne tulevat olemaan. Ehkä joulunpunaiset polvisukat leveällä mustalla raidalla. Toisen pojan kaverin synttärilahjaksi on tilattu pinkki tupsupipo johon paraikaa yritän etsiä sopivaa lankaa. Pinkki Samos voisi toimia tässä. Kumpikin poika hauaa itselleen tumput, mutta väritoiveita odottelen edelleen. Niin ja tuon siskolle menevän huivin mainitsinkin jo. Tässähän tulee pian pula neuletöistä jos tässä tosiaan on kaikki mitä pitää tehdä!

Jotain valmistakin on. Hirveään koko syksyn vaivanneeseen pipottomuuteen väsäsin eilen tupsupipon. Ohje omasta päästä, lankana nalle l.valkoinen ja luumu. Pipo vielä kuvassa täysin venyttelemätön ja muotoutumaton. On muuten ensimmäinen tupsupipo jonka olen tehnyt ja kuten ilmeestä näkee, tykkään IHAN hirveästi!

Hirveään neulatyynynpuutostilaan taas virkkasin pikaisesti donitsineulatyynyn. Varsin näppäräksi osoittautui tämäkin.

Tämä paita valmistui oikeasti jo viime vuoden puolella äidille joululahjaksi, mutta halusin laittaa sen tähän mukaan. Ohje on Novitan lehdestä syksy 2009. Hävitin lehden johonkin kesken neulomista. Harmittaa hirveästi koska siinä oli muitakin ohjeita joita olisin voinut kokeilla. Paita onnistui mielestäni juuri niin kuin pitikin. Lankana 7 veljestä t.ruskea. Kuvassa värit ovat päin prinkkalaa, mutta kuvio näkyy ihan hyvin. Laitoin tämän kuvan senkin takia, että sain äidiltäni parhaan kommentin mitä tällainen harrastelijaneuloja voi saada. Äitini avasi paketin, käänteli paitaa käsissään arvioiden katseellaan ja totesi "tämä on kyllä aika pienen näköinen. Voikohan tämän vielä vaihtaa?" Sain erikseen sanoa että olen muuten itse tehnyt tämän. Kiitos äiti, tämä kommentti muistetaan!